Nimi: 

Tatu Törmänen

Ikä: 

49 vuotta.

Jalkapallotausta: 

Vielä tällä hetkelläkin mukana ikämiesfutiksessa. Harrastanut futista yli 40 vuotta, parhaimmillaan 2 divaria ja löytyy taskusta myös ikämiesten SM-mitaleita. 

"Valmennuksessa olin JäPS:ssä mukana 10 vuotta, nyt on aika vetäytyä siitä eläkkeelle, mutta hengessä tulen aina olemaan mukana", Tatu kertoo.

Mitä JäPS sinulle merkitsee: 

"Kyllähän sieltä tulee mieleen sininen sydän, hyvät olosuhteet ja rakas harrastus, mutta ennen kaikkea hienot ihmiset rinnalla ja taustoissa sekä yhdessä tekeminen ja kasvaminen upeiden nuorten futaajien kanssa."

Paras JäPS-muisto: 

"Kyllähän sitä ehti 10 vuoden aikana tulla monenlaisia muistoja, mutta elävimpänä on jäänyt mieleen päivä, kun päätin lähteä mukaan jeesaamaan valmennuksessa", Tatu pohtii. 

"Oma poika oli aloittanut nappulafutiksessa ja vein hänet treeneihin uimahallin hiekkakentälle. Nappuloita oli hurja määrä kentällä ja vetäjiä oli kaksi. Nappulat jaettiin kahteen ryhmään vetäjien mukaan ja vanhempia pyydettiin seuraamaan kentän reunalta harkkoja. Noh, minä kuitenkin mielenkiinnosta, työkseni nuoria ohjaavana henkilönä, päätin lähteä katsomaan miten oman pojan ryhmällä menee. Tohina ja vauhti oli kova!" Tatu muistelee ja jatkaa: "Vetäjä sai homman toimimaan, mutta mitä pidemmälle harkat meni niin sitä villimmäksi kävi myös meno, mikä ei ole kuitenkaan huono asia. Seurasin touhua ja tekemistä mielenkiinnolla."

"Juuri harkkojen loppupuolella vetäjä joutui selvitteleen jotain juttua keskialueella, niin toinen maalivahti päätti vetaista shortsit nilkkoihin ja hieman heilutella sen jälkeen... lantiotaan", Tatu hymähtää. 

"Minä siitä paikalle auttamaan veskalle shortsit jalkaan. Harkkojen jälkeen kävin ilmoittamassa vastaavalle koutsille, että minähän voin tulla mukaan hieman auttelemaan tarvittaessa ja siinähän sitä venähtikin 10 vuotta" Tatu sanoo kohauttaen olkiaan.

Nimi: 

Marko Haikonen

Ikä: 

Vahvasti ikämies

Jalkapallotausta: 

"Olen rakkaan naapuriseuramme, eli KelAn kasvatti", Marko aloittaa. "Juniorina pelasin keltapaidassa ja pitkin Kellokosken pöpelikköjä. Teini-iässä jalkapallon peluu jäi vähemmälle huomiolle muiden harrastusten jalkoihin, mutta palasin sitten kentälle aikuisena AC JazzPan ja KelAn väreissä." 

"Jalkapallo on aina ollut itselleni rakas laji, jota on tullut vuosien varrella koettua vähän joka näkökulmasta: kannattajana, pelaajana, valmentajana, joukkueenjohtajana, johtoryhmän jäsenenä, tuomarina jne", avaa Marko. "Ensimmäinen varsinainen jalkapallomuisto liittyy vuoden 1982 MM-kisoihin jossa ensiesiintymisensä isoissa valoissa teki nuoruusvuosieni suosikkipelaaja Diego Maradona. Voimakkain jalkapallomuisto taitaa olla sateiselta olympiastadionilta, kun Unkari tasoitti pelin 1-1 lukemiin 90+ ajassa ja kampesi Suomen pois EM-jatkokarsinnasta. Onneksi plakkarissa on myös hieman positiivisempia muistoja", heittää Marko hymyillen.

Mitä JäPS sinulle merkitsee: 

"JäPS on upea yhteisö, jonka kautta olen tutustunut moniin nykyisiin ystäviin ja nuorten kanssa yhdessä jalkapallon opiskelu antaa välillä niin hektiseen työelämään vahvaa vastapainoa", Marko pohtii ja jatkaa: "On myös hienoa nähdä niitä pelaajia pelikentillä vielä aikuisenakin, joiden kanssa on jossain roolissa ollut yhteistyössä kasvuvuosien aikana. Näitä pelaajia on esiintynyt nuorisomaajoukkueissa, ulkomailla ammattilaisena, kotimaan sarjoissa ykkösestä kutosdivariin. Jokaiselle on löytynyt oma taso ja tapa nauttia jalkapallosta." 

"On ollut upeaa olla pieni palanen tämän kipinän vaalijana pelaajien polulla kohti omaa huippua" Marko fiilistelee.

Paras JäPS-muisto: 

"00-ikäluokan kanssa touhuamisesta on paljon upeita muistoja. Oli hienoa todistaa kehityspolkua, kuinka noin 6-vuotiaista pojankoltiaisista kasvoi vuosien varrella B-junnuikäisiä futarin alkuja ja turnausvoittoja juhlittiin mm. Unkarissa ja Portugalissa", Marko muistelee.

Historian kertaus jatkuu nykypäivään asti: "P06-joukkueen kanssa taisteltiin upeasti eteläliigan ja SM-turnauksen mitalisijoista ja tietty voitettiin Helsinki Cup P13-ikäluokassa. Mahtavia JäPS-muistoja on niin paljon, ettei kaikkia pysty millään luettelemaan. Hienoja leirejä, pelejä, turnauksia, ulkomaan reissuja, kotimaan kierroksia ja näitä tulee lisää koko ajan, tällä kertaa 08-poikien kanssa, jossa toimin valmentajana."